Valitse haluamasi kieli
"Äitini oli isäni todellinen kumppani yrityksen alkuaikoina."
J.W. Marriott, Jr.
Alice Sheets Marriott
Alice Sheets Marriott syntyi Salt Lake Cityssä Utahissa 19. lokakuuta 1907 Alice Taylorin ja Edwin Spencer Sheetsin perheeseen. Edwin, joka oli lakimies ja piispa mormonikirkon paikallisessa vaarnassa, kuoli vuoden 1919 influenssaepidemiassa. Alice oli tällöin vain 12-vuotias. Kun perheen leskeksi jäänyt äiti piti kotitalouden pystyssä, nuori tyttö paneutui opintoihinsa ja aloitti opiskelun Utahin yliopistossa 16-vuotiaana.
Kolmannen opintovuotensa aikana Alice – lempinimeltään Allie – kiinnitti valmistumassa olleen pitkän, pellavapäisen J. Willard Marriottin huomion. "Siinäpä vasta sellainen tyttö, jonka kanssa haluaisin mennä naimisiin", uskoutui Marriott luokkatoverilleen, kun Alice käveli heidän ohitseen matkalla luennolle. Yhteisen ystävän järjestämien treffien jälkeen pari seurusteli vakituisesti yli vuoden mutta lykkäsi naimisiinmenoa 19-vuotiaan Alicen valmistumisen jälkeiseen päivään kesäkuussa 1927. Heti seremonian jälkeen vastanaineet lastasivat tavaransa sulhasen T-mallin Fordiin ja lähtivät Washington D.C:hen, jonne J. Willard oli avannut pienen A&W-juuriolutkojun kolme viikkoa aiemmin.
Bill, J. Willard, Alice, Alice Taylor Sheets Smoot, & Richard (1953)
Perhekumppanuus
Alice oletti aluksi, että hän ei olisi juurikaan tekemisissä miehensä uuden liiketoiminnan kanssa. Morsian kuitenkin huomasi pian, että hänet oli vedetty mukaan aloittelevan yrityksen lähes jokaiselle osa-alueelle. Hänen tehtävänsä vaihtelivat kirjanpidosta "Hot Shoppe" -ruokalistan reseptien keräämiseen ja yrityksen uusien toimipaikkojen sisustuksen valintaan. Kun Hot Shoppes laajeni, hän kulki J. Willardin mukana tämän päivittäisellä myyntikierroksella: "Minulla oli tapana mennä hänen kanssaan, istua autossa iltamyöhällä ja odottaa häntä. Jalkauduin katsomaan jalkakäytävällä tapahtuvaa palvelua nähdäkseni, mitä siellä tapahtui."
Vaikka pariskunnan kahden pojan, J. Willard Jr:n (1932) ja Richardin (1939), syntymä vei Alicen pois yrityksen päivittäisestä toiminnasta, hän pysyi elintärkeänä voimana merkittävien päätösten ja tapahtumien takana. Kyky arvioida ihmisiä ja analysoida liiketoimintakonsepteja osoittautui korvaamattomaksi yrityksen kasvaessa ja sen toiminnan monipuolistuessa. Alicen pitkä toimikausi hallituksessa tarjosi hänelle myös sellaisen näkökulman liiketoimintaan, johon vain itse J. Willard pystyi vastaamaan. Kun perheen vanhempi poika Bill Jr. luotsasi yritystä kohti hotelliliiketoimintaa 1960-luvulla, hänellä oli toimintaansa Alicen täysi tuki. Vuonna 1972, kun J. Willardilla oli vaikeuksia tehdä päätöstä toimitusjohtajan tehtävän luovuttamisesta pojalleen, Alicen pehmeä mutta faktapitoinen tyyli auttoi hänen miestään hyväksymään viestikapulan siirron seuraavalle sukupolvelle.
Alice Marriott, n. 1937
Palvelulle omistautunut
Yritys- ja perhevelvollisuuksiensa lisäksi Alice omisti aikaa useille kansalais-, hyväntekeväisyys- ja kulttuurijärjestöille, -laitoksille ja -hankkeille. Hänellä oli useita korkean tason tehtäviä republikaanipuolueessa, mukaan lukien puoluekokouksen rahastonhoitaja vuosina 1964, 1968 ja 1972. Alice oli myös John F. Kennedy Center for the Performing Arts -kulttuurikeskuksen johtokunnan jäsen ja toimi kaksi kymmenvuotiskautta sen hallituksessa sekä toimeenpano- ja talouskomiteoissa. Hän toimi neuvoa-antavan National Arthritis and Musculoskeletal and Skin Diseases Advisory Council -toimikunnan jäsenenä sekä Arthritis Foundation -säätiön Metropolitan Washington -osaston hallituksessa ja sai jälkimmäisen myöntämän ensimmäisen elämäntyöpalkinnon. Muita organisaatioita, joille Alice antoi aikaa ja lahjakkuuttaan, olivat muun muassa National Symphony Orchestra, National Ballet Society ja Goodwill Industries Guild. Hänen henkilökohtaista vapaaehtoisuuden filosofiaansa muistetaan Alice S. Marriott Award for Community Service -palkinnolla, joka myönnetään vuosittain Marriott-liiketoimintayksikölle, jonka vapaaehtoishenki on esimerkillistä.
Elokuussa 1985 tapahtuneen J. Willard Marriottin kuoleman jälkeen leskeksi jäänyt Alice kuoli 92-vuotiaana 17. huhtikuuta 2000. Hän oli kahden lapsen äiti, kahdeksan lapsen isoäiti ja kahdenkymmenenkolmen lapsen isoisoäiti.
